Lutikka on mestaripiiloutuja 

Kodin tuholaisista erityisesti lutikat ovat lisääntyneet viime vuosina. Elukka oli vuosikymmeniä lähes kokonaan kadoksissa Suomessa, mutta 2000-luvun puolella tapahtui selvä käänne.

Ilmiötä selittää osin lisääntynyt matkustelu, lutikan taito piiloutua ja ihmisten tietämättömyys lajista, kertoo Petri Metsälä Nopest tuholaishallinasta.
– Kodin tuholaisista lutikat ovat nykyään ihan kärkipäässä. Viime vuosina kannat ovat lisääntyneet ja vahvistuneet. Otus ehtii monesti rauhassa lisääntyä ja levitä asunnoissa, ennekuin se tunnistetaan, Metsälä selvittää.

Nykyään lutikat leviävät jo ihan sisäisesti kotimaassa kulkeutumalla ihmisten mukana asunnoista toisiin tai siirtymällä rakenteiden kautta huoneistoissa. 
– Olen itsekin 70-luvun lapsia, enkä ollut koskaan nähnyt lutikoita. Vanhemmat ihmiset taas puhuvat, että joka talossahan niitä ennen oli, ja keskitalvella ennen vesijohtoverkostoja ne hävitettiin talot jäädyttämällä, Metsälä selvittää.

Sänky kertoo totuuden 

Kun lutikkaa ei välttämättä tunnisteta, se saa rauhassa kasvattaa populaatiota ennen kuin päästään aloittamaan torjunta. Ammattilaisten tullessa hätiin, asunnossa saattaa majailla lutikoita jo useassa sukupolvessa.

–  Huoneistossa voi parhaillaan olla satoja, jopa tuhansia yksilöitä, jotka ovat mitä luultavimmin myös kulkeutuneet vieraiden mukana toisaalle. Lutikka on salaperäinen pikku menijä, joka liikkuu yön hämärissä, käy imemässä verta ihmisestä ilman, että jättää välttämättä mitään selkeitä merkkejä, Metsälä selvittää.

Tuholaisen torjunta lähtee lajin tunnistamisesta, ja ongelman laajuuden kartoittamisesta. Sänky paljastaa ammattilaiselle usein paljon tilanteesta.

– Me kuuntelemme asukkaan kertomaa, keräämme yksilöitä talteen, ja nostamme sängyn pystyyn, otamme lakanat pois, ja aloitamme salapoliisin työn. Koska ihmiset viettävät sängyssä paljon aikaa, lutikat majailevat usein sängyn alapuolisessa rakenteissa, ja kömpivät sieltä yöaikaan hakemaan veriravintoaan, Metsälä kertoo.

Metsälä osaa etsiä lutikoita niin sängyn lautojen ja patojen kanttausten välistä, pienistä raoista, myös taulujen raameista, kirjojen ja tapettien väleistä sekä valaisimista. Hän myös tunnistaa patjasta pienet lutikoiden jättämät tummentumat. 

Toisinaan asunnossa joudutaan poistamaan kaappeja ja purkamaan rakenteita.
– Kun havainto lutikoista on tehty ei torjuntaan ryhtymisessä kannatta aikailla. Asiasta on syytä ilmoittaa myös taloyhtiössä isännöitsijälle, ja tutuille, jotka ovat käyneet kylässä asunnossa, Metsälä selvittää.

Älä häpeä, jos lutikka on kylässä

Työssään tuholaisten torjunnassa Metsälä on havainnut viime vuosina lutikkakantoja, jotka kestävät joitakin hyönteismyrkkyjä. Ongelma on myös se, että aikuinen lutikka saattaa selvitä useita kuukausia ilman veriateriaa.

– Jos epämieluisa alivuokralainen on kömpinyt seinärakenteisiin uinumaan, voi lutikka aktivoitua sieltä vasta, kun luullaan, että tuholaiset ovat jo historiaa. Jotta lutikat saadaan varmasti hävitettyä, torjunta edellyttää kuukausien huolellista seurantaa asiassa. 

Hyvä uutinen on se, että toimimalla yhteistyössä, ja noudattamalla tarkkoja toimintaohjeita, lutikat saadaan pois, ja vieläpä suhteellisen helposti, Metsälä lupaa. Käsityksen siitä, että tuholaisten leviämisen syynä olisi epäsiisteys, hän torjuu heti kättelyssä. 

– Lutikat voivat pesiytyä kenelle ja melkein minne tahansa. Kyse on lähinnä elämäntavasta. Välinpitämättömyys asian suhteen on kaikkein pahinta, ja edistää lajin leviämistä. 

– Lutikoiden ilmaantumista omaan kotiin ei pidä missään nimessä hävetä. Ongelman myöntämisellä, torjuntaan ryhtymisellä ja huolellisella seurannalla kutsumattomat vieraat saadaan häädettyä takuulla.  

Ajankohtaista