Asumisopas

2. Huoneistojen kunnossapito

Vuokralainen voi isännöitsijän kanssa asiasta sovittuaan suorittaa hallitsemassaan huoneistossa omalla kustannuksellaan siistimis- ynnä muita korjauksia. Remonttiluvan antamisen edellytyksenä on, että korjaukset suoritetaan ammattitaitoisesti. Maalatun pinnan tapetointi on yleensä kiellettyä.

Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Hänen on viipymättä ilmoitettava huoneiston vahingoittumisesta. Vuokralainen, joka laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa, vastaa laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta.

Vuokranantajan on pidettävä kiinteistö ja asunnot asuinkelpoisessa kunnossa. Vuokranantajalla on oikeus asunnon kunnon tarkastamiseen.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka hän tai hänen luvallaan huoneistossa oleskeleva henkilö tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

Jos asunto jätetään käyttämättä pitkäksi aikaa, vuokralaisen on ilmoitettava siitä vuokranantajalle ja varattava tälle mahdollisuus päästä huoneistoon.

2.1 Korjausvastuut

Korjausvastuun jakautuminen vuokranantajan ja vuokralaisen välillä perustuu lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta. Sen lisäksi Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n vuokrasopimuksissa on tarkentavia määräyksiä vastuun jakautumisesta.

Rakennusten ulko- ja sisäpuoliset korjaustyöt kuuluvat yleensä vuokranantajalle, joka tekee niitä talousarvion puitteissa suunnitelmallisesti ja harkintansa mukaan.

Asukkaan on aina hoidettava huoneistoa huolellisesti ja ilmoitettava vuokranantajalle huoneistossa havaitsemansa viat. Pienet viat kannattaa yleensä ilmoittaa suoraan kiinteistönhoitajalle eli huolto- tai talonmiehelle.
Huoneistokohtaisissa korjauksissa sovelletaan lain ja vuokrasopimuksen ohella aiheuttamisperiaatetta. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että luonnollisen kulumisen ja normaalin asumisen piiriin kuulumattomien vaurioiden korjauskustannukset peritään asukkaalta.

Asukkaalle lain ja vuokrasopimuksen mukaan kuuluvia korjauksia ovat mm. seuraavat työt:

• lisäavainten hankinta
• uusi avain kadonneen tilalle
• lukon uudelleen sarjoittaminen
• turvalukon tai varmuusketjun asennus
• ovisilmän hankinta tai korjaus
• ikkunoiden lisätiivistys
• pesukoneliitännät (käytettävä ehdottomasti ammattimiestä)
• palovaroittimen hankinta ja kunnossapito
• sulakkeiden, lamppujen ja loisteputkien vaihto
• ovisummerin paristojen vaihto
• lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus
• ilmanvaihtoventtiilien puhdistus
• liesikupujen ja liesituulettimien puhdistus

Mikäli asukas rikkoo tai aiheuttaa vahinkoa huoneistolle tai sen laitteille, on asukas korvausvelvollinen. Epäselvissä tapauksissa on aina syytä ottaa yhteyttä isännöitsijätoimistoon. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, että asukkaalla ei ole oikeutta ilman vuokranantajan lupaa tehdä huoneistoon tai siihen kuuluvaan parvekkeeseen tai pihaan minkäänlaisia muutoksia. Asukkaan on täytettävä kuntokortti huolellisesti muuttaessaan huoneistoon.

2.2 Vikailmoitukset

Vuokralaisen on ilmoitettava huoltoyhtiölle tai vuokranantajalle havaitsemistaan huoneiston tai kiinteistön muiden osien vahingoittumisesta (esim. rikkoutuneet sähkö- tai vesilaitteet ja ikkunat). Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava kiireellisesti.

Tarkkaile myös ilmanvaihto-, lämmitys- ja WC:n huuhtelulaitteiden sekä vesihanojen kuntoa. Ilmoita vioista ja puutteista huoltomiehelle.

2.2.3 Huoltopäivystys

Talon ilmoitustaululta tai ulko-ovelta löydät päivystysnumeron, johon voit soittaa iltaisin ja viikonloppuisin sellaisista tehtävistä, joita ei voi siirtää seuraavaan päivään (esim. putkirikon korjaus). Samasta numerosta saa eri korvausta vastaan pyytää huoltomiehen myös avaamaan oven. Huoltomiehellä on hallussaan yleisavain, jota oven aukaisun ohella käytetään vain hätätilanteissa, etukäteen ilmoitetussa korjaus- tai tarkastuskäynneissä tai asukkaan kanssa erikseen sovittaessa.

2.3 Lämmitys

Vesikeskuslämmitystaloissa järjestelmän perussäädön tuloksena mahdolliset termostaattiset patteriventtiilit on säädetty määrättyyn asentoon ja termostaatti pitää huoneen lämpötilan automaattisesti tasaisena.

Patterien lämpötila vaihtelee termostaattisäädöstä ja ulkolämpötilasta johtuen haalean ja lämpimän välillä.

Huoneen lämpötilaa voi muuttaa patteriventtiilin säätönupilla. Jos lämpö huoneistossa laskee alle +19 celsiusasteen tai nousee yli +23 celsiusasteen eikä tilanteen korjaus onnistu huonekohtaisella säädöllä, on asiasta ilmoitettava huoltomiehelle.

Sopivin huonelämpötila on tutkimusten mukaan noin +20 - 21 °C. Parhaat yöunet saa vähän viileämmässä, noin 19 °C lämpötilassa.

Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella säästää lämmitysenergiaa 5 - 7 %. Termostaattiventtiiliä ei saa peittää verhoilla tai suurilla huonekaluilla, koska tällöin termostaatti katkaisee huoneen lämmityksen ja huone viilenee. Päinvastoin käy, jos termostaatti sijaitsee lähellä tuuletusikkunaa. Kun tuuletusikkunaa pidetään auki, termostaatti jäähtyy ja patteri kuumenee liikaa, jolloin energiaa menee hukkaan.

2.4 Ilmanvaihto

Kiinteistöjen ilmanvaihto toimii painovoimaisesti tai koneellisesti, jolloin sen tehoa voidaan ohjata asukkaiden tarpeet huomioiden. Asunnon ilmavirta ei ole vakio, vaan riippuu poistokoneen tehon vaihtelusta.

Koneellinen ilmanvaihto riittää yleensä tuuletukseen. Katolla oleva huippuimuri imee asunnoista ilmaa keittiössä, kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa olevien poistoventtiilien kautta. Raitista ilmaa virtaa ikkunoiden yläpuitteesta poistettujen tiivistepätkien tai raitisilmaventtiilien kautta. Näitä tuloilman reittejä ei saa tukkia.

Poistoilmaventtiilit on säädetty siten, että poistuvat ilmamäärät ovat oikeat. Venttiilien säätöjä ei saa muuttaa, koska silloin koko talon ilmanvaihto voi mennä sekaisin. Ellei ilmanvaihto toimi, syynä on yleensä se, että poistoventtiilit ja/tai -hormit ovat tukossa.

2.4.1 Laitteiden puhdistus

Poistoventtiilin rungon ja lautasen väliseen, usein vain muutaman millimetrin rakoon kerääntyy helposti pölyä ja keittiössä myös rasvaa. Siksi on hyvin tärkeää, että asukas puhdistaa venttiilit riittävän usein esim. harjalla ja pesuaineliuoksella. Tätä varten venttiilit irrotetaan kehikkoineen kiertämällä kehikkoa vastapäivään.

Poistoilmaventtiilit toimivat tehokkaammin, kun esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä keittiön ikkuna pidetään kiinni. Tarvittaessa ikkunan voi avata jossakin muussa asuinhuoneessa korvausilman saannin varmistamiseksi.

Huoneiston keittiön liesikuvun rasvasuodatin tulee pestä ainakin pari kertaa vuodessa vedellä ja astianpesuaineella tai esim. astianpesukoneessa.

Myös tuloilmaventtiileiden pöly tulee poistaa imurin pehmeällä suulakkeella tai kuivalla harjalla.

2.5 Vesikalusteet

Kylpyhuoneen pesualtaan, suihkun ja astianpesupöydän vesijohtokalusteena käytetään tavallisesti yksiotesekoittajaa. Vuotavasta hanasta tai jatkuvasti vuotavasta WC-säiliöstä on välittömästi ilmoitettava huoltoon. Pienikin jatkuva vuoto voi aiheuttaa vuodessa suuren vesilaskun. Vuotava hana tai WC saattavat kuluttaa vettä jopa 450 litraa kuukaudessa. Vältä turhaa vedenjuoksutusta.

2.6.1 Viemärilaitteet

Keittiön viemäriin ei saa huuhtoa kahvinporoja eikä WC-viemäriin siteitä, vaippoja, kissanhiekkaa tai muita esineitä, koska seurauksena voi olla tukkeutuminen. Näiden tukkeumien avaamisista laskutetaan asukasta.
Asukkaiden tulee huolehtia lattiakaivojen puhtaudesta. Vesilukot ja lattiakaivot kuivuvat, jollei vettä lasketa viemäriin pitkään aikaan. Tällöin asunnossa tuntuu viemärin haju.

2.6.2 Pesukoneliitännät

Vanhempiin asuntoihin, joissa ei vielä ole pesukoneliitäntää, tulee asennuttaa tarkoitukseen sopiva takaisinimusuojalla (takaiskuventtiilillä) varustettu välihana.

Pesukoneitten asentamiseen liittyvistä kustannuksista vastaa asukas. Jos asunnossa ei ole pyykinpesukoneen tai astianpesukoneen liitäntävalmiutta, työ tulee teettää LVI-asentajalla. Kaikkien vesijohtoliitäntöjen tulee olla paineenkestäviä. Virheellisesti suoritettujen pesukoneliitäntöjen aiheuttamista vuotovaurioista vastaa asukas.

Kun pesukoneet eivät ole käytössä, tulee täyttöhana aina sulkea, koska jatkuvasta vedenpaineesta voi aiheutua vesiletkun irtoaminen ja vesivuoto.

Mitä edellä on sanottu pyykinpesukoneista, koskee soveltuvin osin myös astianpesukoneita. Astianpesukone on asennettava keittiökalusteisiin niin, ettei niitä rikota. Puretut kalusteet on asumisaikana säilytettävä huoneistokohtaisessa irtaimistovarastossa ja ne on asennettava paikoilleen, kun kone viedään muutettaessa pois. Erilliset hanat tulee jättää paikoilleen poismuuton yhteydessä.

2.6 Sähkö- ja antennilaitteet

Sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saa suorittaa vain viranomaisten valtuuttama asennusliike.

Asukkaan kuuluu itse vaihtaa lamput ja palaneet sulakkeet sekä pistotulpalla varustetut valaisimet. Kylpyhuoneen pistorasiat ja useimmat keittiön pistorasiat ovat suojamaadoitettuja. Näihin voidaan kytkeä vain maadoitetun tai suojaeristetyn kojeen pistotulppa.

Kosteissa tiloissa on vaarallista käyttää sellaista sähkölaitetta, joka on kytketty tavalliseen pistorasiaan kostean tilan ulkopuolella. Kosteaan tilaan verrattavia ovat mm. ulkotilat. Tavallisten joulukuusen sähkökynttilöiden käyttö parvekkeella siten, että johto on vedetty huoneen puolelta, on hengenvaarallista.

Mitään kylpyhuoneen pistorasiaa ei saa käyttää kylvyn tai suihkun aikana.

Liesi on kytketty kiinteästi sähköverkkoon. Kytkennän saa irrottaa ja uudelleen kytkeä vain sähköasentaja. Lieden ja uunin säännöllinen puhdistaminen on edellytys niiden tehokkaalle toiminnalle.

Jääkaappi tai viileäkaappi tulee sulattaa tarvittaessa, jos siinä ei ole automaattisulatusta tai automaattisulatus ei toimi. Jos pakastelokeroa ei sulateta, nousee sähkönkulutus huomattavasti ja pakastelokero voi jäätyä umpeen ja jopa rikkoutua. Jään poistamiseen ei saa käyttää teräaseita, vaan se on sulatettava. Kylmäkaapit pestään sisäpuolelta neutraalilla pesuaineliuoksella.

Sulatusvesien poistoputkisto tukkeutuu usein. Varmistu, että poistoputki on avoinna ja että sulamisvedet eivät valu lattialle.

Muista puhdistaa pölystä myös jääkaapin ja viileäkaapin takaosa. Siirrä kaappi ja imuroi tausta kerran vuodessa.

Satelliittiantennia ei saa asentaa ilman Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n ja rakennusvalvonnan lupaa.

2.7 Kylpyhuone

Kosteusvaurioille arin huonetila on kylpyhuone. Suihkun käytön jälkeen tulee lattia ja seinät kuivata sekä jättää ovi raolleen kosteustason tasapainottamiseksi ja kuivumisen nopeuttamiseksi. Jatkuva kosteus on otollinen kasvualusta homesienille. Siksi suihkuverho tulisi pestä säännöllisesti (jokapäiväisessä käytössä vähintään kerran viikossa) lämpimällä vedellä, puhdistusaineella ja harjalla sekä suihku- ja pesutilan seinät ja lattia parin viikon välein pesuaineella.

Märkätiloihin ei saa asentaa kuivatilojen kaappeja tai muita kalusteita, jotka kostuessaan aiheuttavat homesienten kasvua.

Pyykin pesuun ja kuivaamiseen suositellaan kiinteistön pesutupaa.

2.8 Huoneistotarkastukset

Poismuuton yhteydessä tehdään kaksi huoneistotarkastusta. Tarkastuksen yhteydessä huoneistossa käydään tarvittaessa yleisavaimella, ellei toisin ole sovittu.

Ennakkotarkastus tehdään viisi päivää irtisanomisen jälkeen. Lopputarkastus tehdään, kun asukas on muuttanut pois. Asukas voi halutessaan sopia lopputarkastuksen ajankohdan huoltoyhtiön kanssa.